*

Mikko Kokko

Kaikki blogit puheenaiheesta Karjala

Kuka korjaa Otto Villen datshaa?

Tein viikonloppumatkan Karjalankannakselle, Terijoelle, ja sen lähiympäristöön. Tarunhohtoinen Terijoki hiekkarantoineen on ollut todellinen kulttuurien sulatusuuni.

Parhaimmillaan suomalainen, pietarinvenäläinen ja suomenruotsalainen kulttuuri ovat rikastuttaneet toisiaan. Ja pahimmillaan on sodittu. Toiseen maailmansotaan asti alue oli pääosin suomalaisten asuttama. Nyt kaduilla ei kuule juuri muuta kuin venäjää.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa III

Aiemmat kirjoitukseni rajantakaisesta Karjalasta herättivät tietyssä lukijakunnassa varsin voimakkaita tunteita ja merkittävä osa saadusta palautteesta on liittynyt siihen käsitteistöön, jolla olen kyseistä aluetta kuvaillut. Katson näin ollen parhaaksi selventää ensi alkuun muutamia valitsemiani sanoja, vaikka nykymaailmassa usein tuntuukin, että mikä tahansa internetiin kirjattu sana voidaan tulkita aina loukkaavaksi jonkun piirin keskuudessa.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa II

Karjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallassa enää vain pienissä maalaiskylissä. Kieli jakautuu murteiltaan kolmeen pääkategoriaan, joista pohjoisin on Vienassa puhuttu varsinaiskarjala, eteläisin Aunuksessa puhuttu livvinkarjala ja itäisin Äänisen rannoilla puhuttu lyydi. Tämä on historiallisesti johtanut siihen, ettei karjalalle ole edelleenkään luotu oikeaa yhtenäistä kirjakieltä, eivätkä kielitieteilijät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, voiko esimerkiksi vienankarjalaa pitää omana kielenään vai yhtenä suomen itämurteista.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa I

Matkailu Venäjän Karjalassa voi olla historiaa tuntemattomalle ihmisille varsin hämmentävää, sillä viralliset rajalinjat nykyisen Karjalan alueella eivät vastaa enää juurikaan perinteisiä kieli- ja kulttuurirajoja. Suomelle kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala on tätä nykyä jaettu hallinnollisesti Pietaria ympäröivän Leningradin oblastin ja pohjoisempana sijaitsevan Karjalan tasavallan kesken, samalla kun Terijoen kaupunki lähimaastoineen on liitetty suoraan Pietarin kaupunkiin.

Suomalainen Petroskoi ☆ Финский Петрозаводск

Kuten melko yleisesti tiedetään, 1920- ja 1930-luvulla Karjalaan muutti tuhansia suomalaisia, niin Suomesta, USA:sta kuin Kanadasta. Suomalaisyhteisö vaikutti monella alalla: politiikassa, armeijassa, taloudessa, urheilussa ja kulttuurissa. Tunnemme vain muutaman sen ajan vaikuttajan nimen, kun suurin osa on jäänyt unholaan. Oheinen, tuore ja hieno "Suomalainen Petroskoi" -ohjelma kiertää kaupunginosia, jotka liittyivät suomalaisten elämään kauan sitten.

Suomalainen Petroskoi ☆ Финский Петрозаводск  (23:41 min):

Jelli-mummon kivenkova kohtalo..

Vuonninen (Vuonnini/Voinitsa/Войница) on vienankarjalaiskylä, joka sijaitsee heti Suomussalmen itärajan takana, Juntusrannan korkeudella. Kylä on siitä tärkeä ja keskeinen, että juuri siellä Elias Lönnrot tapasi perinteentaitaja Vaassila Kieleväisen. Vaassilan kanssa käymänsä keskustelun perusteella Lönnrot sai idean koota keräämästään kansanrunoudesta Kalevala-eepoksen.

Karjalan Tasavallan päivä - 11.6.2016

Koska hyvät naapuruussuhteet (venäjäksi: добрососедство) ovat meille edelleen tärkeät ja Suomussalmen kunnan itäraja edustaa yli 10 % valtakunnan itärajasta, kävi eilen pieni delegaatiomme tutustumassa Karjalan Tasavallan päivään (день республики карелии), joka vietettiin tällä kertaa heti rajan toisella puolella, Kostamuksessa. Kyse oli varsin suuresta kansanjuhlasta, jonka järjestely toimii hienosti.

Koulukarttaa korjattiin talvisodan jälkeen - luovutetut alueet jäivät Suomeen?

Vuoden 1940 koulukarttapainoksessa on 13.3. loppuneen talvisodan rauhansopimuksen realiteetteja näemmä kunnioitettu konkreettisen toteavasti. Uusi aluejako näkyi Viipurin läänin, Hankoniemen ja itäisen Sallan erottamisena rajaviivoin muusta Suomineidosta. Voidaankin kysyä, olisivatko nykyajan aluemenetyksistä kärsineet maat/valtiot valmiit näin nopeaan tosiasioiden eli de facto vieraan vallan tekemän laittoman sotilaallisen miehityksen ja anschluss-haltuunoton tunnustamiseen ns. mukisematta.

Suomineito täyttää pian 100 vuotta - olemmekohan valmiit?

Kansalaiset on kutsuttu mukaan tulevan yhteisen suurjuhlamme valmistelutalkoisiin näillä sanoin: 

Karjalan kalliokaiverrukset

Heti NL:n romahduksen jälkeen liikkuin työni vuoksi paljon Karjalan Tasavallassa ja pääsin tutustumaan siihen seutuun, josta pitkään haaveilin kuultuani 1970-luvun radiosta Pertti Virtarannan hienoja tutkimusmatkakertomuksia. Pääsin agronomina vierailemaan muun muassa Äänisen itärannan Muromskin luostariin, joka juuri otettiin uudelleen käyttöön ja jossa alettiin harjoittaa pienimuotoista maataloutta.

Sivut

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä