Mikko Kokko

Kadonneita leikkikenttiä etsimässä

  • Joutsenon ydinkeskustan 80-luvun leikkikentät
    Joutsenon ydinkeskustan 80-luvun leikkikentät
  • (1) Leikkikentästä muistuttaa enää keinuteline ilman keinuja. 80-luvulla kenttä oli aidattu, ja sieltä löytyi keinuhevosia, laajahiekkapohja, keinut ja muutama muu härveli.
    (1) Leikkikentästä muistuttaa enää keinuteline ilman keinuja. 80-luvulla kenttä oli aidattu, ja sieltä löytyi keinuhevosia, laajahiekkapohja, keinut ja muutama muu härveli.
  • (2) Tyypillistä kaikille 80-luvun Joutsenon leikkikentille. Laajahko hiekka-alue, joka oli talvisin jäädytetty luistinradaksi. Vasemmalla keinuhevosenraato, keskellä näkyy kiikkuteline, sekä oikealla rengaskeinut. Nämä kentät oli aidattu ja niistä löytyi myös katettu koppi.
    (2) Tyypillistä kaikille 80-luvun Joutsenon leikkikentille. Laajahko hiekka-alue, joka oli talvisin jäädytetty luistinradaksi. Vasemmalla keinuhevosenraato, keskellä näkyy kiikkuteline, sekä oikealla rengaskeinut. Nämä kentät oli aidattu ja niistä löytyi myös katettu koppi.
  • (3) Tämä kenttä on saanut pienen uuden elämän, sillä vanhat telineet ja kiikut on vaihdettu direktiivien mukaisiin turvalisiin. Paitsi tuo keskellä näkyvä "oksennuskone", pyörimislaite joka lienee kielletty. Tämä kenttä oli alunperin hyvin iso. Kuvaaja seisoo kuularingistä jonka metallireunukset häthätää näkyy maasta. Kuvaajan takana on rantavolleykenttä ilman rantaa, muistona vain kaksi ruosteista tolppaa. Kuvaajan vasemmalla, ei näy, on tenniskenttä josta muistona vain sammaleen peittämä asfaltti.
    (3) Tämä kenttä on saanut pienen uuden elämän, sillä vanhat telineet ja kiikut on vaihdettu direktiivien mukaisiin turvalisiin. Paitsi tuo keskellä näkyvä "oksennuskone", pyörimislaite joka lienee kielletty. Tämä kenttä oli alunperin hyvin iso. Kuvaaja seisoo kuularingistä jonka metallireunukset häthätää näkyy maasta. Kuvaajan takana on rantavolleykenttä ilman rantaa, muistona vain kaksi ruosteista tolppaa. Kuvaajan vasemmalla, ei näy, on tenniskenttä josta muistona vain sammaleen peittämä asfaltti.
  • (4) Tämä alue oli aidattu ja kesäisin kentällä oli aktiivista toimintaa jossa alueen lapset leikkivät, ja leikkikentän tädit olivat valvomassa. Kuka tahansa sai tulla ja mennä. Kentällä oli katos, hiekkalaatikko, pari telinettä ja kaivo josta sai vesileikkeihin vettä. Talvella hiekkakenttä oli jäässä jolloin voi luistella. Myös lukittu koppi löytyi, jossa säilytettiin kesäisin yhteiskäytössä olevia leluja. Kentät olivat kooltaan ehkä 30m*30m.
    (4) Tämä alue oli aidattu ja kesäisin kentällä oli aktiivista toimintaa jossa alueen lapset leikkivät, ja leikkikentän tädit olivat valvomassa. Kuka tahansa sai tulla ja mennä. Kentällä oli katos, hiekkalaatikko, pari telinettä ja kaivo josta sai vesileikkeihin vettä. Talvella hiekkakenttä oli jäässä jolloin voi luistella. Myös lukittu koppi löytyi, jossa säilytettiin kesäisin yhteiskäytössä olevia leluja. Kentät olivat kooltaan ehkä 30m*30m.
  • (5) Tämän kentän väärinpäin kääntyneessä kuvassa näkyy valotolppa, joka valaisi talvella luistinradaksi jäädytettyä leikkikentän hiekka-aluetta. Valo ei ole palanut ainakaan 25 vuoteen.
    (5) Tämän kentän väärinpäin kääntyneessä kuvassa näkyy valotolppa, joka valaisi talvella luistinradaksi jäädytettyä leikkikentän hiekka-aluetta. Valo ei ole palanut ainakaan 25 vuoteen.
  • (6) Tämä on aivan keskustassa. Aikanaan aidattu alue keinuineen yms. Siellä kunnan vuokratalojen lapset leikkivät. Hiekkalaatikko muistuttamassa.
    (6) Tämä on aivan keskustassa. Aikanaan aidattu alue keinuineen yms. Siellä kunnan vuokratalojen lapset leikkivät. Hiekkalaatikko muistuttamassa.

Elin oman lapsuuteni 1980 luvun Joutsenossa, joka tuolloin oli itsenäinen ja elinvoimainen kunta Etelä-Karjalassa aivan Venäjän rajan tuntumassa. Toki Joutseno on täällä edelleen, mutta nykyään Lappeenrannan kaupunginosana.

Äkillisen menneisyydenkaipuun johdattelemana kävin kuvaamassa Joutsenon ydintaajaman leikkikentät. Kultaisella 80-luvulla ne olivat paitsi täynnä lapsia, niin myös kesäisin niissä oli leikkikenttätätien johdolla ohjattua toimintaa, jonne jokainen lapsi saattoi tulla ja mennä. Yleensä näillä kentillä oli lukittu koppi, jossa säilytettiin hiekkaleluja ja ne aina avattiin leikkikenttätätien toimesta. Nämä kentät olivat hyvin samankaltaisia kaikki. Niissä oli 1-2 isompaa kiipeilytelinettä, ehkä 10m2 katettu koppi jossa oli kaksi seinää, isohko hiekkalaatikko, 2-3 puista keinuhevosta ja keinut. Vaikka kuvasin vain ydinkeskustan kentät noin 2,5 kilometrin lenkin aikana, niin kenttien jäännöksiä on vielä Joutsenossa toinen mokoma.

Kuvaavaa näille kentille oli myös kooltaan ehkä 10m*20m kokoinen hiekkakenttä, jossa pelattiin erilaisia pelejä kuten nelistä. Talvella tuo hiekkakenttä jäädytettiin ja se oli koko talven luistelukäytössä. Kentillä oli yksi valotolppa, joka valaisi pimeinä talvi-iltoina. Myös jonkilaiset "maalit" kunta järjesti kentälle pelejä varten.

Haluaisin sanoa että tämä kaikki hävisi oman lapsuuteni myötä, mutta todellisuus taitaa olla 90-luvun alun lama, joka vei kentiltä ylläpidon ja leikkikenttätädit. Nykyinen kenttien todellisuus on hyvin surullista ja pistää miettimään, miten ihmeessä 80-luvulla oli kaikkeen tuollaiseen varaa? Leikkikenttätätien palkkoihin, valaistukseen, ylläpitoon, jäädytykseen? Väitetään että eurolamastakin huolimatta olemme paljon rikkaampi kansakunta kuin 30 vuotta sitten. Vaikka menneisyyttä on helpompi haikailla, niin väkisinkin epäilen sitä. Ei meillä ole enää varaa tuollaiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Myös Lohjalla vastaavilla kentillä pelattiin 1970-luvulla nelistä, futista, polttopalloa ja talvisin yhden lampun valossa lätkää tai lämittiin muuten vain hankeen ja sitten etsittiin kiekkoja. Yleisurheiluunkin leikkikentät soveltuivat.

Eivät taida enää lapset oikein missään paljoa sellaista luomuhommaa harrastaa, ja kuntien intressit pitää paikkoja kunnossa ovat myös vähentyneet. Onko syy lasten vähentyneeseen kenttätouhuiluun kunnissa, jotka lopettivat ensin paikkojen ylläpitämisen vai loppuiko kunnilta into kysynnän vähetessä?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miulla ei ole vastausta tuohon. Tosiaan omassa kotikunnassa kyllä lama teki tehtävänsä ja jälkiä ei koskaan korjattu. Tarkoitan että näitä lähellä olevia liikunta- ja yhdessäolon paikkoja ei vaan enää ollut.

Nyt toki eletään älypuhelimien myötä ihan erilaista aikaa, mutta en kyllä sinänsä usko että lapsen luontainen tarve ja halu liikkua olisi meistä geneettisesti poistunut.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tuota karttakuvaa kun katsoo, niin nuo kentät ovat max. 2,5 kilometrin lenkin varrella, eli tosi lähellä toisiaan.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Nykyään kun on niitä tietokonepeliä....(ja alle 2 km:n cooperin testit). Lapset yksinkertaisesti eivät enää liiku niin paljon.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tässähän vanhemmilla on ihan avainrooli.

Paavo Ojala

Synnyin 1984 Joutsenossa, mutta lapsuuteni vietin Siilinjärvellä. 1988 asti minua hoitivat erinäiset naapurintytöt ja muut perheiden kesken palkatut amatöörit. Silloin ei ollut lukittuja lelulaatikoita, lastentäyttämiä leikkikenttiä tai leikkikenttätätejä. Perhepäivähoidossa koin täydet leikkikentät kun perhepäivähoitajat olivat koordinoineet ulkoiluaikansa. En muista erillistä ohjelmaa järjestävää leikkikenttätätiä, vaan että jollain perhepäivähoitajista, tai kaikilla niistä, oli avain lelulaatikkoon (joka oli uusi jännittävä juttu kasikytäluvun lopulla).

Nykyään lelulaatikoita taitaa olla vähemmän, mutta arvelen syyksi, että päiväkodit ovat syrjäyttäneet perhepäivähoitajat. Päiväkodeilla on omat leikkikentät ja omat lelut. Päiväkodit varmaan selittävät myös miksei yleisillä leikkikentillä ole niin paljoa lapsia kuin kultaisella 80-luvulla.

Onko Joutsenossa tosiaan ollut erikseen palkattuja leikkikentille ohjelmaa tarjoavia leikkikenttätätejä? Ei kuulosta kovin tehokkaalta toiminnalta. Joutsenon väestöntiheyskään kuitenkaan kovin kokopäiväistä kävijävirtaa pienille leikkikentilleen toi.

Omassa lapsuusnaapurustossani vierailen yhä. Leikkikenttätilanne ei tarjonnaltaan ole huonompi kuin lapsuudessani. 80-luvun lopulla rakennettiin uusi lekari ja ehkä pieni huippu saatettiin saavuttaa kasinotalouden jakamisvimmassa, mutta 80-luvun alun leikkimahdollisuuksia tuskin kukaan nykylapsi kadehtii.

Matti Kolehmainen

Yksi merkittävä tekijä on Eu direktiivit. Jokaisen leikkikenttävälineen tulee täyttää direktiivien asetukset. Laite, jonka raaka-ainekustannukset ovat 100 euroa hinnaksi muodostuu näiden direktiivileimojen jälkeen useita tuhansia. Kunnilla ei ole yksinkertaisesti varaa näiden leikkikenttien laitteisiin enään.Tiedän asian kun kerran meinasimme rakentaa talkoovoimin leikkikenttävälineitä koulumme pihaan. Kunnan tarkastajan kanssa pumaskoita lukiessamme tulimme siihen tulokseen, että nyky direktiiviaikana emme voi yksinkertaisesti tehdä mitään leikkivälineitä lapsille talkootyönä. Kaikki olisi pitänyt ostaa yritykseltä järkyttävin hinnoin.Sekin hanke kuivui sitten rahan puutteeseen.

Puheenaiheeseen liittyvää

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa